VASASUOJA EI POISTU, METSÄSTÄJIEN OIKEUSTURVA PARANEE
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa asetusta hirvenmetsästysaikojen muutoksesta. Tulevaisuudessa hirvenmetsästys alkaisi aina lokakuun toisen viikonlopun lauantaina, kun se alkaa nyt syyskuun viimeisenä lauantaina. Ylä-Lapin aikaistettu hirvenmetsästys, joka alkaa 1.9. ja jota seuraa lokakuussa kiimarauhoitus, laajenisi Lapissa nykyistä laajemmalle. Peltohirvien metsästys olisi myös eteläisessä Suomessa sallittu 1.9. alkaen tarkemmin määritellyissä tapauksissa.

Asetusluonnokseen sisältyy myös kohta, jonka mukaan vasallisen naaraan ampuminen varsinaisen hirvenmetsästyksen alettua lokakuun toisen lauantain jälkeen ei olisi enää metsästysrikos. Julkisuudessa on virheellisesti epäilty, että tämä johtaisi vasallisten lehmien ampumiseen. Eläinaktivistijärjestöt, kuten Animalia, ovat käynnistäneet kampanjan asiasta teemalla ”hirvenvasoilta ammutaan äidit”.

Kysymys ei ole vasasuojan poistamisesta. Vasasuoja kuuluu edelleen metsästäjän eettisiin sääntöihin eikä vasallisia naaraita saa ampua. Nykyinen laintulkinta on kuitenkin johtanut menettelyihin, jossa selvät vahingot on viety tuomioistuimiin ja onpa oikeusmurhiakin tapahtunut. Nämä ovat tilanteita, joissa huolellisella metsästäjällä ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta tietää, että yksin liikkuvalla hirvellä on ollut vasa, joka on kulkenut eri reittejä tai ollut piilossa. Rankaiseminen täysin tahattomista vahingoista on oikeusvaltion periaatteiden vastaista.

Metsästäjäliitto katsoo, että metsästäjien oikeusturvan kannalta on välttämätöntä uudistaa asetusta, kuten ministeriö nyt esittää. Missään toisessa EU-maassa ei ole vastaavaa ankaraa rangaistusta.

Vasallisia naaraita ei siis edelleenkään ammuta, sellainen on metsästäjän eettisten sääntöjen vastaista. Vahingot eivät kuitenkaan jatkossa mene käräjille, se on tämän uudistuksen sisältö.
ASELAIN MUUTOSEHDOTUKSET OLLEET LAUSUTTAVANA
Ehdotusten tavoitteena on uudistaa ampuma-aseen ja aseen osan hankkimis- ja hallussapitomenettelyä joustavammaksi ja selkeämmäksi aseturvallisuudesta tinkimättä. Metsästäjäliitto on ajanut joustavoittamista ja kannattaa tavoitetta. Nyt aselaista lausunnolla olleet muutokset ovat:
– Ampuma-aseen ja aseen osien yksilöintitietojen ilmoittaminen asetietojärjestelmään: Tiedot viedään järjestelmään heti jo ase-elinkeinon harjoittajan toimesta.
– Aselupa: Erillinen hankkimis- ja hallussapitolupa jäisi pois. On vain aselupa, jolla voidaan ostaa ja pitää hallussa ase. Ostoaika pidennettäisiin kahdeksi vuodeksi.
– Sähköinen asiointi: Lupaa voisi hakea sähköisesti. Edelleen asiointi olisi mahdollista myös poliisilaitoksella.
– Kotipaikkasidonnaisuudesta luopuminen: Lupaa voi hakea missä vain. Käsittely tapahtuisi siellä, missä on vähiten jonoa tai keskitetysti aseasioita hoitavassa paikassa.
– Aseen esittämisen vähentäminen: Uuden järjestelmän aikana kerran rekisteröityjä aseita ei olisi välttämätöntä enää käydä näyttämässä, koska tiedot ovat aiemmin todettu oikeiksi.
– Soveltuvuustestistä luopuminen: Korostetaan tehostettua viranomaisvalvontaa. Poliisin tietoja ajetaan ristiin ja osumat rikoksista johtaisi aseharkintaan. Myös lääkärin ilmoitukset samassa ajossa. Panostetaan enemmän ensimmäistä lupaa hakevaan.
– Asekeräilijän tiedostonpidosta luopuminen: Kaikille luvanvaraisille aseille ja osille luvitus. Liitosta muutoksen tulee olla keräilijöille maksuton.
– Pääosa muutoksista on suunniteltu tulevan voimaan 1.4.2018.
METSÄSTÄJÄLIITON JÄSENMÄÄRÄ YLITTI 160 000
Metsästäjäliiton jäsenluku lähti tänä vuonna nopeampaan kasvuun ja ylitti nyt ensikertaa 160 000 jäsenen määrän.