Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on vähintään 1450–1590 karhua ennen syksyn 2015 metsästyskautta. Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyvistä noin 298 pennusta. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Viime vuonna ennen metsästyskautta karhuja oli 1405–1535.
Karhukannan hoidossa Suomi jaetaan neljään kannanhoitoalueeseen. Vakiintuneen kannan hoitoalueella itäisessä Suomessa karhujen määrä on vähentynyt (485–550 karhua, viime arviossa 515–580). Karhujen määrä väheni hieman myös levittäytymisvyöhykkeellä Keski-Suomessa (400–480 karhua, viime arviossa 430–500). Kehittyvän kannan alueella Länsi-Suomessa kanta taas kasvoi (268–338 karhua, viime arviossa 150–225). Poronhoitoalueella karhujen määrä pysyi lähes ennallaan (310–360). Poronhoitoalueen karhukanta on runsain itäisen valtakunnanrajan tuntumassa. Poronhoitoalueella havainnoitsijaverkosto on harva, ja sen vuoksi havaintoja saadaan vähän. Tämän takia poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyy muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä.

Riistakeskusalueittain karhujen määrä vahvistui selkeästi Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Muiden Riistakeskusten aluetoimistojen alueilla muutokset olivat vähäisiä.

Arvio karhukannan runsaudesta, pentutuotosta ja metsästyskestävyydestä pohjautuu vuonna 2014 tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston havaintoihin. Kokonaisuudessaan karhuhavainnot (10 359 kpl) vähenivät hienoisesti vuoteen 2013 verrattuna (11 193 kpl). Sen sijaan pentuehavaintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 kirjattiin 794 pentuehavaintoa, ja vuonna 2014 pentuehavaintoja tehtiin 1216 kappaletta. Karhukanta-arvion pohjana ovat havainnot vuotta nuoremmista pennuista. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen viime vuonna 134–160 kappaletta, mikä on lähes sama kuin edellisvuonna (132–156).

Luonnonvarakeskuksen arvion pohjalta maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen suurimmista sallitusta saalismäärästä ensi metsästyskaudelle. Karhunmetsästys alkaa 20. elokuuta.