Karhujahdista kiinnostuneet Vetelin Erän jäsenet: kokoontuminen Erän jahtimajalla su 2.8. klo 18.00. Karhukoirien ohjaajia pyydetään ilmoittautumaan yhteyshenkilö Timo Grönforsille 040-5659616 tai timo.gronfors@skaala.com

Suomen riistakeskus
Julkaistu 14.04.2015 13:13

Suomen riistakeskuksen sähköisestä lupahakemuspalvelusta voi karhu- ja ilveslupien lisäksi hakea nyt myös rauhoittamattomien lintujen ja riistalintujen pyyntiin poikkeuslupaa. Myös lakisääteisen saalisilmoituksen voi tehdä ilman paperityötä.
Vahinkoja aiheuttavia lintuja ei voi pyytää ilman poikkeuslupaa lintujen pesimäaikana. Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan, jos pyynnille ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä pyynti vaikuta haitallisesti lajin suojelun tasoon.

Poikkeuslupaa riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesimäajan rauhoituksesta poikkeamiseksi tulee hakea viimeistään noin kaksi kuukautta ennen ennakoitavissa olevan tarpeen alkua, esimerkiksi mansikkasadon kypsymistä. Osoitteessa luvat.riista.fi-olevaan lupahakemuspalveluun tunnistaudutaan käyttämällä pankkitunnuksia. Tieto päätöksestä saapuu hakijalle sähköpostitse, minkä jälkeen lupa on maksettava seitsemän vuorokauden kuluessa joko sähköpostissa olevasta linkistä tai lupahakemuspalvelussa.

Myönnetyt luvat näkyvät luvanhakijalle Oma riista -asiointipalvelussa, johon luvansaaja tai luvalla metsästävä voi kirjata luvalla saatuja saaliita, seurata luvan käytön etenemistä ja pyynnin päättyessä tehdä helposti lakisääteisen saalisilmoituksen.

Sähköisen luvanhaun ja saalisraportoinnin sijaan on myös mahdollista jättää hakemukset ja raportit sähköpostitse tai kirjepostina Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon. Suomen riistakeskus suosittelee kuitenkin siirtymistä uusien sähköisten palvelujen käyttöön, koska se helpottaa ja nopeuttaa lupahakuprosessia niin luvanhakijan kuin Suomen riistakeskuksen kannalta.

Harjoitusammuntavuoro ilma-aseella keskiviikkoisin Urheilutalon alakerrassa klo 18-19.30.

Arno Westerholm on laittanut vireille lakiehdotuksen kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaisesta purkamisesta. Tavoitteena on mahdollistaa nuorten kanahaukkojen harventaminen kanalintujen laajamittaiseen kannanhoitoon tähtäävillä alueilla. Nuoret kanahaukat eivät pesi ja näin ollen niillä ei ole suurta merkitystä kanahaukkakannan elinvoimaisuuden suhteen. Pyynti olisi sallittu vain elävänä pyytävillä pyyntilaitteilla, joista vanhat reviirihaukat ja muut haukkalajit pystytään vapauttamaan vahingoittumattomina. Lakiehdotukseen voi tutustua tarkemmin alla olevasta linkistä:

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1093
Jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen voi antaa kannatusäänen lakiehdotukselle.Jotta eduskunta ottaa lakiehdotuksen käsittelyynsä tarvitsee se 50 000 henkilön kannatusäänen. Sähköinen äänestäminen (pankkitunnuksilla) onnistuu helposti Oikeusministeriön kansalaisaloite.fi sivustolla. Lakiehdotuksen sivulta on myös tulostettavissa paperinen kannatuslomake. Äänestää voi myös lähettämällä edellä mainittu kannatuslomake allekirjoitettuna postitse.
Olisi toivottavaa, että metsästysseurat organisoisivat kannatuslomakkeiden keräämisen niiden henkilöiden osalta, jotka haluavat antaa äänensä lomakkeella. Niin metsästysseurat, kuin yksityiset henkilötkin voivat tarvittaessa tilata sähköpostitse (kanahaukka.lakiehdotus@gmail.com) lakiehdotuksen laatijalta kirjekuoria joiden postimaksu on valmiiksi maksettu. Jos ennakkotapausluonteinenlakiehdotus tulee hyväksytyksi eduskunnassa, avaa se käytännössä “uude sivun” suomalaisessa metsästyspolitiikassa. Näin ollen on perusteltua esittää, että lakiehdotukseni juridista ydinajatusta voisi soveltaa tulevaisuudessa myös susipolitiikkaan.
Lakiehdotuksella on varsin realistinen mahdollisuus tulla hyväksytyksi sellaisenaan eduskunnassa. Kaikki on kiinni siitä, että metsästäjät aktivoituvat äänestämään!

Luonnonvarakeskus ja riistakeskus järjestävät metsäpeuralaskennan avoimen info-tilaisuuden Lappajärvellä Kylpylä Kivitipun koulutustila Mänkissä torstaina 5.3.2015 klo 19:00. Tilaisuudessa kerrotaan Suomenselän metsäpeurakannasta ja käynnissä olevasta lentolaskennasta. Asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Lappajärven metsästysseuran majalla 13.3. alkaen klo 18:00 järjestetään
ketunpillitys koulutus.
Pääasiana on ketunpillitys,mutta käydään läpi myös sorsan pillitystä.
Koulutuksen pitäjä on Aki Perälä.

koulutus pidetään osoitteessa Kaskentie 20 62600 Lappajärvi.

Akilla On myös pillejä myytävä!

Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi, että Suomessa on vähintään 1450–1590 karhua ennen syksyn 2015 metsästyskautta. Luku sisältää arvion tänä keväänä syntyvistä noin 298 pennusta. Suomen karhukanta on pienentynyt 30 prosenttia vuoden 2010 huipun jälkeen. Viime vuonna ennen metsästyskautta karhuja oli 1405–1535.
Karhukannan hoidossa Suomi jaetaan neljään kannanhoitoalueeseen. Vakiintuneen kannan hoitoalueella itäisessä Suomessa karhujen määrä on vähentynyt (485–550 karhua, viime arviossa 515–580). Karhujen määrä väheni hieman myös levittäytymisvyöhykkeellä Keski-Suomessa (400–480 karhua, viime arviossa 430–500). Kehittyvän kannan alueella Länsi-Suomessa kanta taas kasvoi (268–338 karhua, viime arviossa 150–225). Poronhoitoalueella karhujen määrä pysyi lähes ennallaan (310–360). Poronhoitoalueen karhukanta on runsain itäisen valtakunnanrajan tuntumassa. Poronhoitoalueella havainnoitsijaverkosto on harva, ja sen vuoksi havaintoja saadaan vähän. Tämän takia poronhoitoalueen kanta-arvioon liittyy muuta maata enemmän epävarmuustekijöitä.

Riistakeskusalueittain karhujen määrä vahvistui selkeästi Pohjois-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Muiden Riistakeskusten aluetoimistojen alueilla muutokset olivat vähäisiä.

Arvio karhukannan runsaudesta, pentutuotosta ja metsästyskestävyydestä pohjautuu vuonna 2014 tehtyihin petoyhdyshenkilöverkoston havaintoihin. Kokonaisuudessaan karhuhavainnot (10 359 kpl) vähenivät hienoisesti vuoteen 2013 verrattuna (11 193 kpl). Sen sijaan pentuehavaintojen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 kirjattiin 794 pentuehavaintoa, ja vuonna 2014 pentuehavaintoja tehtiin 1216 kappaletta. Karhukanta-arvion pohjana ovat havainnot vuotta nuoremmista pennuista. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen viime vuonna 134–160 kappaletta, mikä on lähes sama kuin edellisvuonna (132–156).

Luonnonvarakeskuksen arvion pohjalta maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksen suurimmista sallitusta saalismäärästä ensi metsästyskaudelle. Karhunmetsästys alkaa 20. elokuuta.

Henkilöitä, jotka haluavat osallistua perholaisten sudenpyyntiin  23.2.-15.3.2015, pyydetään ilmoittamaan nimensä yhteystietoineen to 29.1.2015 mennessä Matti Kellokoskelle Perhoon puh.numeroon 0400-600812.

Nyt Jahtimajan tilavaa kokoushuonetta voivat vuokrata myös seuran ulkopuoliset tahot.
Tilavuokra illalta on 20 euroa. Varaukset ja tiedustelut Erän sihteerille sähköpostiosoitteeseen (sihteeri@vetelinera.fi) tai numeroon 040-8485453