Uusi riistakamerakuvakilpailu on jälleen käynnissä. Kannattaa osallistua, sillä voittajakuva palkitaan jälleen ruhtinaallisesti!!! Lähettäkää kuvia osoitteeseen sihteeri@vetelinera.fi

Peuroja ja kauriita saaliiksi aikaisempaa enemmän

Pienten hirvieläinten metsästyskausi päättyi tammikuun lopussa. Saaliiksi saatiin ennätykselliset 32 233 valkohäntäpeuraa ja noin 7 500 metsäkaurista.

Valkohäntäpeuran saalismäärä kasvoi viidenneksen edellisvuodesta. Lajin ydinaluetta on peltovaltainen Lounais-Suomi. Saalista yli 85 prosenttia saatiin Suomen riistakeskuksen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Etelä-Hämeen toimialueilta. Kaadetuista valkohäntäpeuroista 56 prosenttia oli vasoja, ja kaadetuista aikuisista eläimistä 46 prosenttia oli naaraita.

Suomen valkohäntäpeurakannan arvioidaan kaksinkertaistuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös esiintymisalue on laajentunut. Luonnonvarakeskus arvioi vuonna 2016 valkohäntäpeurakannan kooksi noin 70 000 yksilöä.

Metsäkauriin metsästykseen ei vaadita pyyntilupaa, mutta saadusta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Metsäkauriin päättyneen metsästyskauden saalismäärä on yli 50 prosenttia suurempi kuin edellisellä kaudella. Saalismäärän kasvu on huomattava, ja kertoo kauriskannan vahvistumisesta. Metsäkauris on hyötynyt viime vuosien leudoista talvista. Tiheimmät kauriskannat tavataan maan lounaisrannikolla ja saaristossa, mutta lajia esiintyy kaikilla Suomen 15:sta riistakeskusalueella.

Pienet hirvieläimet ovat etenkin eteläisessä Suomessa merkittävä riistavara, joka tuottaa huomattavan määrän maukasta ja terveellistä riistalihaa vuosittain. Pienten hirvieläinten kantojen vahvistuminen on näkynyt myös kasvaneina kolarimäärinä liikenteessä.

Lisää tietoa metsäkaurissaaliista: https://riista.fi/metsastys/saalisseuranta/alueelliset-saalismaarat/

Vuoden 2016 riistakamerakuvien joukosta on valittu voittaja!

Riistakamerakuva ” Kettu kakalla” valikoitui ylivoimaiseksi voittajaksi. Onnea Linnea Lokasaarelle, joka kuittaa voitosta  50 euron lahjakortin Eräkellariin.

Ja eikun jälleen kuvia lähettelemään ja innolla osallistumaan vuoden 2017 riistakamerakuvakilpailuun! Palkinto voittokuvasta tulee olemaan mahtava myös tänä vuonna!

Kutsumme seuran jäsenet Vetelin Erä RYn yleiseen kokoukseen 24.1.2017 klo 19.00

Tervetuloa!

Tiedote. Julkaistu: 07.11.2016 klo 12:01
Suomen riistakeskus

Suomen riistakeskus ja Suomen Metsäsäätiö ovat julkaisseet uusia videoita riistametsänhoidon menetelmistä. Video-ohjeissa esitellään taimikonhoitoa ja harvennusta, alikasvoksen merkitystä ja riistallisia erityiskohteita. Videot ovat kaikkien vapaasti saatavilla osoitteessa riistametsa.fi.

Riistametsänhoito on tavallisten talousmetsien hoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon. Menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Käytännönläheiset menetelmät on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa.

Riistametsänhoito ei estä puuntuotantoa tai aiheuta metsänomistajille lisäkustannuksia. Päinvastoin menetelmät tukevat metsäalan elinvoimaisuutta ja kannustavat riistasta kiinnostuneita maanomistajia metsänhoitotöihin.

Kolme lyhyttä videota tiivistävät riistametsänhoidon pääperiaatteet ja konkretisoivat sen käytännön toteutusta. Videot on tarkoitettu kaikille metsänhoidosta, luonnonhoidosta tai riistan elinympäristöistä kiinnostuneille. Niistä löytyy vinkkejä metsänhoidon menetelmien hienosäätöön jokaiselle metsäammattilaiselle ja metsänomistajalle.

‒Videot näyttävät hienosti sen, kuinka yksinkertaisista asioista riistametsänhoidossa on kyse. Enää ei löydy syytä jättää riistametsänhoidon menetelmiä opiskelematta, toteaa projektista vastannut Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Mirja Rantala.

Suomen Metsäsäätiö on videoprojektin päärahoittaja. Projekti jatkaa vuonna 2015 tehdyn riistametsänhoidon viestintäkampanjan jalanjäljillä.

Videot ja muuta materiaalia riistametsänhoidosta on vapaasti saatavilla osoitteessa www.riistametsa.fi.

Suomen Metsäsäätiö on metsäelinkeinon hyväksyttävyyden edistäjä. www.metsasaatio.fi

Lisätietoja:

Mirja Rantala, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus
p. 029 431 2125, mirja.rantala@riista.fi

Vetelin Erä Ry kutsuu kyläläiset ja metsänomistajat hirvikeitolle Jahtimajalle sunnuntaina 30.10.2016 klo 11-14

Tervetuloa

VASASUOJA EI POISTU, METSÄSTÄJIEN OIKEUSTURVA PARANEE
Maa- ja metsätalousministeriö on valmistelemassa asetusta hirvenmetsästysaikojen muutoksesta. Tulevaisuudessa hirvenmetsästys alkaisi aina lokakuun toisen viikonlopun lauantaina, kun se alkaa nyt syyskuun viimeisenä lauantaina. Ylä-Lapin aikaistettu hirvenmetsästys, joka alkaa 1.9. ja jota seuraa lokakuussa kiimarauhoitus, laajenisi Lapissa nykyistä laajemmalle. Peltohirvien metsästys olisi myös eteläisessä Suomessa sallittu 1.9. alkaen tarkemmin määritellyissä tapauksissa.

Asetusluonnokseen sisältyy myös kohta, jonka mukaan vasallisen naaraan ampuminen varsinaisen hirvenmetsästyksen alettua lokakuun toisen lauantain jälkeen ei olisi enää metsästysrikos. Julkisuudessa on virheellisesti epäilty, että tämä johtaisi vasallisten lehmien ampumiseen. Eläinaktivistijärjestöt, kuten Animalia, ovat käynnistäneet kampanjan asiasta teemalla ”hirvenvasoilta ammutaan äidit”.

Kysymys ei ole vasasuojan poistamisesta. Vasasuoja kuuluu edelleen metsästäjän eettisiin sääntöihin eikä vasallisia naaraita saa ampua. Nykyinen laintulkinta on kuitenkin johtanut menettelyihin, jossa selvät vahingot on viety tuomioistuimiin ja onpa oikeusmurhiakin tapahtunut. Nämä ovat tilanteita, joissa huolellisella metsästäjällä ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta tietää, että yksin liikkuvalla hirvellä on ollut vasa, joka on kulkenut eri reittejä tai ollut piilossa. Rankaiseminen täysin tahattomista vahingoista on oikeusvaltion periaatteiden vastaista.

Metsästäjäliitto katsoo, että metsästäjien oikeusturvan kannalta on välttämätöntä uudistaa asetusta, kuten ministeriö nyt esittää. Missään toisessa EU-maassa ei ole vastaavaa ankaraa rangaistusta.

Vasallisia naaraita ei siis edelleenkään ammuta, sellainen on metsästäjän eettisten sääntöjen vastaista. Vahingot eivät kuitenkaan jatkossa mene käräjille, se on tämän uudistuksen sisältö.
ASELAIN MUUTOSEHDOTUKSET OLLEET LAUSUTTAVANA
Ehdotusten tavoitteena on uudistaa ampuma-aseen ja aseen osan hankkimis- ja hallussapitomenettelyä joustavammaksi ja selkeämmäksi aseturvallisuudesta tinkimättä. Metsästäjäliitto on ajanut joustavoittamista ja kannattaa tavoitetta. Nyt aselaista lausunnolla olleet muutokset ovat:
– Ampuma-aseen ja aseen osien yksilöintitietojen ilmoittaminen asetietojärjestelmään: Tiedot viedään järjestelmään heti jo ase-elinkeinon harjoittajan toimesta.
– Aselupa: Erillinen hankkimis- ja hallussapitolupa jäisi pois. On vain aselupa, jolla voidaan ostaa ja pitää hallussa ase. Ostoaika pidennettäisiin kahdeksi vuodeksi.
– Sähköinen asiointi: Lupaa voisi hakea sähköisesti. Edelleen asiointi olisi mahdollista myös poliisilaitoksella.
– Kotipaikkasidonnaisuudesta luopuminen: Lupaa voi hakea missä vain. Käsittely tapahtuisi siellä, missä on vähiten jonoa tai keskitetysti aseasioita hoitavassa paikassa.
– Aseen esittämisen vähentäminen: Uuden järjestelmän aikana kerran rekisteröityjä aseita ei olisi välttämätöntä enää käydä näyttämässä, koska tiedot ovat aiemmin todettu oikeiksi.
– Soveltuvuustestistä luopuminen: Korostetaan tehostettua viranomaisvalvontaa. Poliisin tietoja ajetaan ristiin ja osumat rikoksista johtaisi aseharkintaan. Myös lääkärin ilmoitukset samassa ajossa. Panostetaan enemmän ensimmäistä lupaa hakevaan.
– Asekeräilijän tiedostonpidosta luopuminen: Kaikille luvanvaraisille aseille ja osille luvitus. Liitosta muutoksen tulee olla keräilijöille maksuton.
– Pääosa muutoksista on suunniteltu tulevan voimaan 1.4.2018.
METSÄSTÄJÄLIITON JÄSENMÄÄRÄ YLITTI 160 000
Metsästäjäliiton jäsenluku lähti tänä vuonna nopeampaan kasvuun ja ylitti nyt ensikertaa 160 000 jäsenen määrän.

Maa- ja metsätalousministeriö 22.8.2016 16.01

Maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut metson, teeren, pyyn ja riekon metsästysajat metsästysvuodelle 2016–2017. Metsäkanalintujen metsästysaikaa rajoitetaan, koska metsäkanalintukannat ovat tämän kesän riistakolmiolaskentojen perusteella heikentyneet. Rajoitusten avulla varmistetaan, että metsäkanalintujen metsästys on kestävää.
Metson metsästys
Metso on rauhoitettu Varsinais-Suomen ja Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia.
Metsoa metsästetään 10.9.–10.10. Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Päijät-Hämeen ja Satakunnan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Alajärven, Alavuden, Kuortaneen, Soinin ja Ähtärin kuntia, Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Karstulan, Keuruun, Kivijärven, Kyyjärven, Multian ja Saarijärven kuntia, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion ja Ranuan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kunnissa.
Muualla maassa metson metsästysaika on 10.9.–31.10.
Teeren metsästys
Teeren metsästysaika on 10.9.–10.10. Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Satakunnan maakunnissa.
Muualla maassa teeren metsästysaika on 10.9.–31.10. Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa.
Pyyn metsästys
Pyy on rauhoitettu Lapin maakunnassa.
Pyyn metsästysaika on 10.9.–10.10. Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Muualla maassa pyyn metsästysaika on 10.9.–31.10.
Riekon metsästys
Riekon metsästysaika on 10.9.–31.3. Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Muualla maassa riekko on rauhoitettu.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Janne Pitkänen, etunimi.sukunimi@mmm.fi, p. 0295 162 338

Pantasusien paikannustiedot näkyvät Luonnonvarakeskuksen (Luke) Riistahavainnot.fi-palvelussa jälleen 19. elokuuta alkaen. Palvelulla pyritään vähentämään erityisesti susien aiheuttamia koiravahinkoja metsästyskauden aikana.
Riistahavainnot.fi-palvelussa ei esitetä eläimen tarkkaa sijaintia, vaan Suomi on jaettu 5 x 5 kilometrin ruutuihin. Palvelussa esitetään, missä ruudussa pannoitettu susi on ollut viimeisimmän paikannuksen mukaan. Paikannuspalvelu suljetaan viimeistään maaliskuun alussa suden lisääntymisajan alkaessa.

Palvelussa näkyvät Luken pannoittamien seitsemän, vielä toimivaa pantaa kantavan suden paikannustiedot. Yksi susista on pannoitettu helmikuussa 2015 ja loput kuusi maaliskuussa 2016. Pannoitetut sudet ovat tällä hetkellä Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Ainoastaan yksi toimivista pannoista on laumaa johtavan naaraan kaulassa Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rajamailla, loput pannat ovat nuorilla, vaeltamisiässä olevilla susilla.

Tavoitteena on, että kunkin suden paikannushavainnot päivittyvät palveluun seitsemän tunnin välein. Tämä edellyttää, että eläin on paikannushetkellä riittävän avoimessa maastossa, jossa paikannus onnistuu. Lisäksi eläimen tulee olla GSM-kuuluvuusalueella, jotta panta pystyy lähettämään paikannustiedot. Palvelussa kerrotaan, mikäli paikannus on yli kaksi viikkoa vanha.

Pantasusien paikannustietojen lisäksi sivustolla esitetään suurpetoyhteyshenkilöiden ilmoittamat suurpetohavainnot viimeisten kahden kuukauden ajalta. Lisäksi palvelussa voi tarkastella aiempina vuosina pannoitettujen susien reviirejä ja susien DNA-analyyseista saatuja tietoja.

Riistahavainnot.fi toimii myös mobiililaitteilla.

= = = = =
Yhteyshenkilöt

Tutkija Samuli Heikkinen, puh. 0295327873, etunimi.sukunimi@luke.fi

Suunnittelija Sanna Kokko, puh. 0295327204, etunimi.sukunimi@luke.fi

Hirvikokouksessa päätettiin syksyn 2016 kaatoluvista seuraavasti:

– 5-10 piikkiset jätetään ampumatta

– 1. vasaa ei saa ampua ennen kuin seuran naarasluvat on käytetty

Nuoret: 3 aikuista, 4 vasaa

Vanhat: 3 aikuista, 6 vasaa

Sillanpää/Polso: 2 aikuista, 2 vasaa

Maksuosuudet päätettiin seuraavasti;           

Vanhat 43 eur

Nuoret 45 eur

Sillanpää/Polso 53 eur

Maksut Vetelin erän tilille;  Vetelin OP  FI5655120050036219